perjantai 28. maaliskuuta 2014


Miten me selvitään
Suomen taloudesta puhutaan paljon ja parannuksia siihen toivotaan tulevan. Toivo paremmasta ei vaan nyt riitä, tarvitaan tekoja. Konkreettisia ehdotuksia vaan ei oikein näy eikä kuulu.
Meillä on nyt muutama paha ongelma. Vaihtotaseen vajaus on kaikista pahin. Siihen emme voi vaikuttaa valuuttapolitiikalla. Emme voi säätää valuuttamme ulkoista arvoa, eikä EU sitä pysty tekemään, koska sen rahkeet eivät riitä. Ja EU:lta puuttuu halu, koska Saksa pärjää vaikka euron arvo olisi mikä hyvänsä. Maailmassa on muita voimakkaampia talouksia kuin EU. Eikä se devalvaatio pitkällä juoksulla ole hyvä keino sillä ongelmamme on muualla ja ne ovat osin rakenteellisia, koulutuksen huonoutta, vääristynyttä ikärakennetta, huoltosuhdetta ja asenneongelmia.
Meidän ensimmäinen paha  ongelma on se että tässä maassa ei enään tehdä sellaisia töitä joiden tekeminen täällä kannattaisi.
Täällä kannattaa tehdä ainoastaan korkean koulutuksen vaativia tai pitkälle automatisoituja töitä, maa- ja metsätaloutta sekä hoitoalan töitä. Hoitoalalla ja kunnallisella sektorilla tehtäviä töitä pitää tehdä, mutta niitä ei voi viedä ulkomaille. Niiden kustannukset menevät ns omasta pussista.
Väestörakenteessamme on ongelma ja se on se, että hoidettavia on tullut liikaa. Terveytemme menee alaspäin, elinaika pitenee ja hoitohenkilökunnan tarve kasvaa. Meillä on 76.000 alle 65 vuotiasta eläkeläistä jotka ovat saaneet eläkkeen henkisillä syillä. Muilla syillä on eläkeläisiä alle 65 vuotiaista noin 130.000. Tämän lisäksi on nuoria terveitä miehiä ja naisia on työelämän ulkopuolella laskutavasta riippuen 50-70.000. Kaikki heidät pitää elättää. Tämä on tosiasia, sitä ei voi muuksi muuttaa. Ja siihen pitää keksiä keinot. Kuntauudistusten teko ei siihen riitä. SOTE uudistuksella ongelmia vaan siirrellään paikasta toiseen. Nykyhallituksen toimesta näin tapahtuu, koska he eivät muuta pysty tekemään. Hallituspuolueiden ideologiat ovat aivan liian kaukana toisistaan, jotta todellisesta muutoksesta voitaisiin edes haaveilla.
Hallituspuolueiden ja muiden ei isänmaallisten tahojen pyrkimyksenä on heikentää Suomen työmarkkinoita ja suomalaisen työntekijän asemaa tuottamalle tänne maahan EU:sta halpatyövoimaa, lakonrikkureita ja monenkirjavia reppufirmoja joilla ei ole aikomustakaan suorittaa hyvinvointiyhteiskuntamme tarvitsemia verorahoja.
Miten selviämme tämän nykyisen EU myönteisen hallituksen ja sen EU politiikan aiheuttamista tuhoista? Miten me selvisimme pahoista paikoista aikaisemmin? Miten selvisimme idänkaupan romahduksesta 80 luvun lopulla? Silloin meillä oli reservissä ja kasvamassa nuori koulutettu sukupolvi jonka ansiosta suhteellinen kilpailukykymme muita maailman talousvaltiaita vastaan oli erittäin kova. Yhdessä Europan telealan säännösten purkautumisen kanssa pystyimme helposti nostamaan esimerkiksi Nokian uudelleen jaloilleen. Tietotekniikan ja automaation tehostaminen kasvatti teollisen tuotantomme tuotantoa ja piti sen erittäin korkealla kansainvälisellä tasolla. Tästä edusta hyötyi koko kansantalous ja kaikki sen toimialat
Se onnistui 90 luvulla sen takia että meillä oli koulutettu, hyvin motivoitunut työvoima. Maaseudulta tuli kaupunkeihin toimistotöihin (sisähommiin) paljon nuoria insinöörejä. He olivat se taloutemme selkäranka. Nyt muut maailman maat ovat saaaneet meidät kiinni. Myös siellä muualla on pätevää porukkaa. Internetin avulla kuka tahansa vähemmänkin koulutettu insinööri voi hankkia osaamista ja teknologiaa käyttöönsä ja tieto hyvistä ratkaisuista leviää huomattavasti  nopeammin kuin 80-90 luvulla. Internetin myötä olemme siis menettäneet koulutuksen tuoman edun. Internetistä on kuitenkin enemmän hyötyä kuin haittaa, joten se on hyvä asia.
Asenneongelmista pahin on koulutusvastainen asenne, jota vieläkin tavataan joissakin perheissä. Vanhemmat haluavat lapsensa mieluummin heti työelämään. Liika koulutus on kuulemma turhaa. Se on tämän päivän maailmassa täysin käsittämätöntä, mutta niin vain edelleen toimitaan. On helppo huomata että mitä enemmän ihminen tietää sitä enemmän se näkee mahdollisuuksia omassa elämässä, puhumattakaan että tieto sairauksista ja ihmisruumiin ja psyykkeen toiminnasta vähentävät sairauksia ja mahdollistavat terveellisemmän elämän.

Nykyiseen lamaan ja teollisuutemme huonoon kilpailukykyyn on lääkkeitä olemassa.
Muutamia esimerkkkekjä
1.       Pidennetään oppivelvollisuus 18 vuoteen asti ja aloitetaan opetus jo 6 vuotiaana. Tämän lisäksi asetetaan kaksi uutta kaikille pakollista oppivelvollisuus ikää. Ensimmäinen kertausopintojakso 30-35 vuoden ikähaarukkaan ja toinen 45-55 vuoden ikähaarukkaan. Tekniikka ja ja kaikki muutkin alat kehittyvät nopeasti, tarvitsemme kertausta ihan perusasioissa. Lisäkoulutus helpottaa ammatinvaihtoja ja tuo yhteiskuntaan aivan uutta koulutusmyönteistä asennetta. Koulutusta voi täysin verrata maan rautatie ja tieverkostoon ja sen kuntoon. Nykyiset kuntien harrastamat koululaitostakin koskevat säästötoimet ovat hyvin vaarallisia asioita. Niitä ei pitäisi missään nimessä toteuttaa.

2.       Suunnataan opetusta pois tarpeettomasta ja suunnataan sitä tarpeelliseen. Alkuperäiskieliä kuten suomea ja ruotsia tarvitsee käytännössä osata vain jompaa kumpaa. Lisätään kielivalikoimaan pakolliseksi oppiaineeksi maailman ja kauppakumppaneittemme isoja kieliä, englanti saksa, ranska, espanja ja venäjä. Jätetään myös uskonto, musiikki  ja muut höpöaineet pois kouluopetuksesta tai siirretään ne valinnaisaineiden puolelle. Harrastekerhot ja kirkot hoitakoon nämä asiat omilla tahoillan ja omilla rahoillaan.


3.       Käsillä tehtävä työ kunniaan ja siitä paljon nykyistä enemmän opetusta koulussa. Tekniikan laitteiden prototyyppien rakentelussa vaaditaan silmien, käsien ja aivojen yhteistoimintaa. Näitä taitoja voi hyödyntää normaalissa kotitaloudessa ja harrastuksissa läpi elämän.

4.       Annetaan pakollista terveyskasvatusta, liikuntakasvatusta, liikenneopetusta (ajokorttiopetus yläasteella) , oman talouden hoitoon valmentavaa opetusta, asennekasvatusta, opetetaan elämänhallintaa ja neuvottelutaitoja. Tällä alalla on paljon uutta hyödyntämätöntä tietoa. Maantiedon ja historian opetuksessa näyttää myös olevan vakavia puutteita ja näitä puutteita on ilmeisesti ollut jo pidempään. Tämän osoittaa viimeaikainen Ukrainan tapahtumia käsittelevä keskustelu sekä siihen liittyvä Nato keskustelu, jota tällä hetkellä aikuiset ihmiset käyvät.  

5.       Muutetaan armeija nykyaikaiseksi, jossa huonokuntoisetkin nuoret pärjää sen 6kk. Moni nuori nyt armeijansa keskeyttänyt voisi käyttää armeija aikansa esim sotapelien pelaamiseen ja pelien suunnitteluun sekä kyberpuolustustaitojen kehittämiseen. Armeijassa on myös aina hyviä työpaikkoja ulkoliikunnasta pitäville, joten armeijalle lisää resursseja.


6.       Muutetaan pakolais ja maahanmuuttopolitiikka sellaiseksi, että tänne voi tulla vain valmiiseen ja samanpalkkaiseen työpaikkaan kuin suomalainen, mutta vain jos osaa jo ennen maahan saapumistaan puhua suomea tai ruotsia. Ei ketään muuta. Ei siis oikeasti ketään muuta. Mutta otetaan näitä verotuloja tuottavia maahanmuuttajia riittävästi. Se tarkoittaa että tänne otetaan muutama sata tuhatta (ehkä 200.000-300.000) ulkomaalaista  korjaamaan tämä ”kestävyysvajeemme”. Kyllä tänne mahtuu. Luovutaan siis humanitäärisin syin vastaanopettavista pakolaisista, koska emme käytännössä täällä Suomessa kykene määrittelemään sitä kuka maailman kansalaisista on avun tarpeessa ja kuka ei.

7.       Maahanmuuttajilta vaaditaan myös selvästi Suomen ja länsimaiden ihmisoikeuksien ja koskemattomuuden noudattamista ja sellaisten uskonnollisten riittien ja käytöstapojen muuttamista jotka ovat ristiriidassa länsimaisen sivistyksen kanssa. Verikostot ja naisten ja lasten oikeuksiin kajoaminen sekä perheväkivallan eri muodot, muutamia mainitakseni.

8.       Annetaan niille myynti- ja asennushenkilöille, jotka tekevät ulkomaan työmatkoja kaikki ulkomaan työajan palkat verovapaana. Tässä kohtaa myös työmarkkinajärjestöt voisivat halutessaan auttaa. Näin voisimme tasavertaisesti kilpailla muiden maiden teollisia palveluita ja kauppaa tekevien yritysten kanssa.

9.       Internetin palveluita ja siihen liittyvää  infrastruktuuria pitää kehittää edelleen nopeammaksi ja kattavammaksi. Tämä tehostaa ja nopeuttaa talouden toimintaa.
Kyllä me tästä selvitään. En edes epäile yhtään. Mitä tiukemmalle suomalainen joutuu sitä paremmin se selviää
Hannu Siipola
Perussuomalainen
Dipl insinööri
Kiiminki